sunnuntai 10. tammikuuta 2016

Leivon leivon leipäsiä...

Lauantana iski leivontakuume minulle ja miehelle eikä lasten auttanut kuin seurata perässä. Hyvin se aika heilläkin kului maistellessa raaka-aineita ja valmiita tuotoksia, ihmetellessä koneita, sekoittaen ja kaulien.


Yhdellä uuninlämmityskerralla valmistui pitsaa iltaruuaksi ja pakkaseen, mysliä, mustikkapiirakka ja kahta erilaista näkkäriä. Pitsa ei ole mitään gurmeeta, mutta tavallista kotona tehtyä, jossa ammattilaisten mielestä liikaa täytettä, väärä malli ja liian paksu pohjakin. Ehkä sitä gurmeepitsaakin joku kerta kokeillaa.

Mysliä on tehty aiemminkin, vaikka useimmiten ostamme ämpärillisen Sysmän luomun kaura-hunajamysliä. Tämänkertaiseen hain määriä Lähiömutsilta. Sekaan päätyi kaura-, ja neljänviljan hiutaleita, vehnäleseitä, auringonkukansiemeniä, manteleita, saksanpähkinää, kookosöljyä ja hunajaa, rusinoita ja kuivattua omenaa. Hyvää tuli, ensikerralla pitää muistaa että vähempi paahtaminenkin riittää ja kuten purkista näkyy, annoskoko reippaasti isompi. Tätä uppoaa sitten turkkilaisen jugurtin ja pakastemarjojen kera aamu-,väli- ja iltapaloina. 

Mustikkapiirakan leipomisen mies perusteli sillä, että mustikoita on niin paljon pakastimessa. Totta, hyvä niitä on käyttää, en vastustanut ajatusta. Meidän suosikkipiirakka tulee mureasta pohjasta hiutaleisen kera ja kermaviilin kera tehdystä täytteestä. Tähän tapaan: Myllyn parhaan resepti. Meillä tosin heitetään taikinaan vaihdellen mukaan mitä hiutaleita käteen sattuu ja toisinaan leseitä myös.


Siemennäkkäriä olen tehnyt useasti Salamatkustaja -blogista löytyvällä ohjeella. Tänään meni sekaan auringonkukan-, kurpitsan-, seesamin-, ja unikonsiemeniä, tattarihiutaleita ja täysjyvävehnäjauhoja. Paistettua tuli taas vähän liian vähän koska näkkäristä ei tullut täydellisen rapea, reunat sai väriä, mutta keskeltä "nahkeaa". Liekö viimeksi paistettu ihan tavallisella lämmöllä eikä kieroilmalla? Syödyksi taatusti tulee kuitenkin.

Uusi testaus on Isyyspakkaus-blogista löydetty ruisnäkkäri (voin korvasin laiskasti öljyllä). Ohje on odottanut testaamista jo ilmestymisestään. Ah! Aivan ihanaa, vetelin jo ainakin kolme palaa tätä voin kera. Kaulien varmaan meni vähän pidempi aika kuin pastakoneella, lopputulokset vähän villimmän mallisia, mutta tykkään kaulia ja lopputulos niin kaiken työn arvoinen. Vinkkinä muille: tarkastakaa ennen leipomista, ettei ruisjauhot ole lähes loppuneet joulun karjalanpiirakoita leipoessa. Sain pussin pohjalta desin, mutta onneksi mies oli jo kaupassa Pajun kanssa ja sain päivitettyä ostoslista appsiin ruisjauhotkin ennen listan tyhjentymistä. Huonoa näkkäreissä on vain se, etteivät ne mahdu rasian, mutta luulen että ongelma on lyhytaikainen -niin nopeasti nämä tulevat rasiasta katoamaan. 

Mies leipoi piirakan ja pitsan, minä tein näkkärit ja myslin. Paju auttoi molempia, Tirppa hääräsi myös messissä mukana kissaesiliina päällä. Se paistoi joka ehti ja toinen pelasti palavat uunista kun toinen sylitteli Tirppaa.

Kaikki on enimmäkseen luomua. Mysli taitaa olla 100% luomua. Raaka-aineet ostettu joko ihan tavallisesta marketista tai Lahden ruokapiiri ry;n kautta (mistä tulikin mieleen, että pitää muistaa varata keväälle omat jakeluvuorot niin saa sopivat ajat varmemmin omille talkootunneille). Meillä toimii hurjan hyvin tuotteiden nouto. Naapurien kanssa muutenkin olemme hyvissä väleissä ja naapurista löytyy toinenkin ruokapiirin jäsen joten vuorottelemme hauissa sen mukaan kumpi pääsee paremmin hakemaan. Helpoimmillaan siis saan luomutuotteita tilaten netistä ja kotiin kannettuna.

Nyt syömään! Iltaruokana uunijuureksia ja ruokapiirin kautta hankitun (puolikkaan) poron ulkofileetä (ja ehkä vaikka ruisnäkkäriä kaveriksi, ihan vain siivu, tai pari).

Ei kommentteja: